Minä, Liike Nyt ja vaalit 2019

Nyt on aika yhteenvedon. Mikä meni vaaleissa hyvin ja mikä olisi voinut mennä paremmin. Omalta osaltani päätin jo vuoden 2015 vaalien jälkeen, että olen jatkossa tavalla tai toisella enemmän mukana politiikassa. Kommentoijana, seuraajana ja pikkuhiljaa aktiivisuutta lisäävänä toimijana. Facebookin historia toiminto jopa muistutti, että lupasin vuonna 2019 vaaleissa äänestää itseäni.

Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kokoama hallitus tuntui paremmalta kuin koskaan. Uskoin vilpittömästi, että tällä kokoonpanolla voitaisiin oikeasti aloittaa kauan kaivatut rakenteelliset muutokset. Ehkä siitä syystä, että odotukset olivat niin korkealla, tussahdus tuntui jopa pahemmalta kuin se oikeasti oli. Hallitus sai monia hyviäkin asioita aikaan (uusittu alkoholi lainsäädäntö ja kauppojen aukiolon vapauttaminen). Lisäksi oli useita hyviä ajatuksia, vaikka toteutus vähän on ontunutkin (Taxi uudistus ja aktiivimalli). Sote-uudistushan kaatui ainoastaan siihen, että kokoomus ja Keskusta unohtivat mitä olivat tekemässä ja yrittivät vankistaa omaa vaikutusvaltaansa ja keskittyivät poliittisiin peleihin. Ensimmäinen ja isoin pettymys tuli heti alkuun, kun hallitusohjelmaan suunnitellut työelämän uudistukset vesittyivät Kikyksi muutaman päivän Ay-liikkeen painostuksen takia. Tämä oli ensimmäinen hallituksen kohtaama vallankumous. Parlamentaarinen enemmistö hallitus antoi vallan ulkoparlamentaarisille voimille uhkailun kautta.

Keväällä 2017 olin innoissani, että perussuomalaiset olivat saamassa järkipoliitikon puheenjohtajakseen. Siitähän sitten tuli sellainen poliittinen näytelmä, jota en omana aikani ollut aikaisemmin nähnyt. Itse pidän tämän näytelmän pääosan esittäjinä herroja Sipilä ja Orpo. Perussuomalaisten jatkamiselle hallituksessa ei olisi ollut mitään estettä. Hallitusohjelmaa ei olisi tarvinnut muuttaa. Tämä oli sitten se toinen vallankumous, joka tuli hallituksen sisältä. Näytelmässä mielestäni petettiin koko Suomen kansa. Samalla oma uskoni siihen, että puolueiden sisältä voisi vaikuttaa lopahti. Puolueet keskittyvät peleihin ja vallasta nauttimiseen. Vaikka kansanedustaja olisi tullut rehellisin ja hyvin aikein, kuten uskon että useimmat ovat, järjestelmä vain syö heidät hyödöttömiksi roboteiksi.

Samaan aikaan kun näitä asioita pohdin, pohti myös kokoomuksen joukoista valittu kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo. Harkimo on aikaansaava mies, joka turhautuu päättämättömyyteen ja peleihin. Onneksi meillä on heitä, jotka tekevät eivätkä meinaa. Itse olen enemmän ajattelija ja ideoija ja tarvitsen ympärille enemmän toteuttajia. Näistä Harkimon mietteistä ja keskusteluista muiden kanssa syntyi sitten hutikuussa 2018 Liike Nyt. Kiinnostuin välittömästi uudesta liikkeestä sen suoran vaikuttamisen ideologiasta. Liityin välittömästi seuraajaksi nettiparlamenttiin ja aloin miettimään olisiko tämä politiikan tulevaisuus. Jo silloin oli selvää, että jos Liike Nyt lähtee eduskuntavaaleihin, annetaan muille poliittisille toimijoille melkoinen etumatka. Liike Nytissä tehtiin valtavasti taustatyötä ja selvityksiä siitä, mitä ihmiset politiikalta ja poliitikoilta haluavat. Lisäksi valmistauduttiin tulevaan, koska jo nettihakujen perusteella se oli asia joka kiinnosti ihmisiä.  Avoimuudella ja luottamuksella rakennetaan jatkossa hyviä kampanjoita.

Politiikka eli yhteisten asioiden hoito on aina kiinnostanut minua ja olen pitkään haaveillut siitä, että pääsisin vaikuttamaan enemmän asioihin. Minussa palaa aito halu muuttaa asioita ja rakentaa yhteiskunnassa vähän parempi paikka elää itselleni, tyttärilleni ja sitä kautta kaikille. Luoda sellainen poliittinen ilmapiiri, jossa keskustelulle ja ajatustenvaihdolle olisi tilaa. Liike Nytin ajatusmaailma sveitsiläisen mallin mukaisesta suorasta demokratiasta yhdistettynä moderniin tekniikkaan on mielestäni paras ja turvallisin vaihtoehto viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Siinä toteutuu vallan hajauttaminen, mutta kuitenkin sillä tavalla, että uudistuksia voidaan viedä eteenpäin. Malli ei ole missään tapauksessa valmis ja sitä pitää vielä kehittää. Uskon kuitenkin että se tulee olemaan tulevaisuutta kaikilla päättämisen tasoilla.

24.11.2018 Hjallis saapui Tampereelle. Menin mielenkiinnosta paikalle ja vakuutuin entistä enemmän Liike Nytin tarpeellisuudesta. Silloin oli vielä epäselvää, lähteekö Liike Nyt eduskuntavaaleihin vai ei, mutta silloisista osallistujista nousi kaksi kättä pystyyn, kun mietittiin kenellä olisi halua lähteä leikkiin mukaan. Minä olin se toinen. 26.11.2019 sitten julkaistiin, että Liike Nyt lähtee mukaan vaaleihin. Aluksi olin valmis mihin tahansa rooliin. Tukijäseneksi, vaalityöntekijäksi tai jopa ehdokkaaksi. Tiesin että omat ajalliset ja taloudelliset resurssit olivat vaatimattomat, mutta silti lupasin tehdä parhaani. Asia johti toiseen ja sitten 7.1.2019 olin ensimmäisten Liike Nytin ehdokkaiden esittelyssä mukana.

Tässä vaiheessa oli enää kolme kuukautta vaaleihin ja jokaisen ehdokkaan piti kerätä 100 nimeä omaan valitsijayhdistykseensä. Monet muiden puolueiden ehdokkaat olivat jo aikoja sitten aloittaneet kampanjansa, taustatiimien kokoamisen ja rahan keräämisen. Meiltä puuttui varoja, tukiorganisaatio ja monta muutakin asiaa. Into ja palava halu tehdä muutosta oli meillä kaikilla. Kampanjoinnissa on paljon opittavaa seuraavaa kertaa varten. Miten rakennetaan Liikkeen kampanja miten yksittäisen ehdokkaan kampanja. Ajattelin että näistä tulisi ensimmäiset aidot SOME vaalit, mutta kaikesta päätellen ei ollut vielä sen aika. Tarvitsemme enemmän yhteistä tekemistä Pirkanmaalla ja tukea Liikkeen toimistolta. Lisäksi tarvitaan aikaa ja rahaa yksittäisten ihmisten kampanjan rakentamiseen ja suunnitteluun.

Minulle on mysteeri mistä kaikista asioista vaalisuosio rakentuu.  Julkisuuden henkilöt saivat paljon ääniä, mutta toiset julkkikset hylättiin kokonaan. Sosiaalisessa mediassa suositut saattoivat saada hyvinkin vaatimattomia äänisaaliita. Kuvaavaa on, että ihmiset haluavat olla voittajan puolella ja ne jotka keräävät ääniä keräävät niitä entistä enemmän. Itselleni mysteeri on se, miksi kerta toisensa jälkeen sinne äänestetään ns. teflon poliitikkoja. Poliitikkoja, joilla ei ole kokemusta oikeasta elämästä ja eivät oikeastaan ole mistään mitään mieltä, eivätkä ole oikeastaan mitään koskaan saaneet aikaan.

Mikä on vaalikoneiden rooli? suuri osa vaalikoneista on hyvin huonosti toteutettuja ja mahdollisesti suuntaavat äänestyskäyttäytymistä hyvin erikoiseen suuntaan. Voiko onnistua tekemällä asiapitoisen ja positiivisen kampanjan vai vaatiiko se provosointia?

Vaalirahoituksesta voisi kirjoittaa ihan oman bloginsa, joten käsittelen sitä lyhyesti. Jotenkin kuitenkin tuntuu kummalliselta, että toiset sijoittavat mainontaan ja kampanjointiin jopa 100.000 euroa kun toiset pärjäävät muutamalla satasella. Tästä on demokratia kaukana. Lisäksi vaalirahoitusta piilotetaan hyvin taitavasti moniin paikkoihin. Liike Nytissä me ehdokkaat jouduimme maksamaan lähes kaiken itse. Liike Nyt kustansi yhteisjulisteet niihin kuntiin, joista oli ehdokkaita. Vanerit ja muut jouduttiin niissäkin itse järjestämään. Samoin vaalimökit ja kaikki rekvisiitta kustannettiin yhteisesti ehdokkaiden kesken. Oman kampanjan kustannuksista suurin osa oli nimenomaan näitä yhteisiä kustannuksia. Pitäisikö tähän jotenkin puuttua? En tiedä pitäisikö ja jos pitäisi niin miten?

Paljon tästä opittiin ja lähes 70.000 tuhatta ääntä muutaman kuukauden työllä on uskomaton saavutus. Italian viiden tähden liike, joka perustuu samaan suoraan vaikuttamiseen kuin Liike nyt perustettiin vuonna 2009 ja vuoden 2013 vaaleissa heistä tuli Italian parlamentin toiseksi suurin poliittinen liike 25,55% osuudella äänistä. Vuonna 2018 oli sitten jo aika räjäyttää pankki ja Viiden tähden liike saavutti 32.7% prosenttia äänistä tullen suurimmaksi liikkeeksi ja otti hallitusvastuun yhdessä Pohjoisen Liiton kanssa. Pääministeri Giuseppe Conte on politiikan ulkopuolelta tullut professori, jolla on läheinen suhde viiden tähden liikkeeseen. Hjallis on puhunut avoimesti siitä, että pitääkö Liike Nytistä tehdä puolue. Vaikka vastustamme puolue järjestelmään on se tällä hetkellä niin syvällä lainsäädännössä, että median ajatuksissa. Meitä ei laskettu galluppeihin mukaan ja media antoi meille huomattavasti vähemmän huomioita kuin muille pienille liikkeille. Liike Nyt kuitenkin kaikesta huolimatta sai enemmän ääniä kuin muut pien puolueet yhteensä. Itse olen puolueeksi muuttumisen kannalla, mutta vain käytännön syitten takia. Voimme edelleen kieltäytyä puoluetuesta ja vaikuttaa asioihin meidän tavallamme.

Olen myös tyytyväinen omaan 166 ääneen. Tunnettavuutta ja uskottavuutta ei rakenneta hetkessä. Kuten tyttäreni sanoi, uskon että suurin osa minua äänestäneistä oikeasti tutustui ajatuksiini ja katsoi että olen oikea ihminen heitä edustamaan. Koin haastavaksi puhua uudesta päätöksenteko mallista. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ihmiset innostuivat aiheesta, mutta keskustelu oli käytävä ihminen kerrallaan, joka oli tällä ajalla ja resursseilla mahdoton tehtävä. Itse vakuutuin lukuisissa keskusteluissa siitä, että olen oikea ihminen tähän hommaan. Opin valtavasti ihmisiltä ja sain positiivista palautetta ajatuksistani. Nautin vuorovaikutuksesta ja uusien asioiden pohdinnasta. 

Mielestäni onnistuimme Pirkanmaallakin erittäin hyvin. Omana puoli salainen tavoitteena oli saada Pirkanmaalta yksi ehdokas läpi. Jos olisimme kaikki onnistuneet ja saaneet vähän lisää aikaa uskon, että se olisi toteutunut. Ensi kerralla mennään sitten joukolla läpi. Aion välittömästi alkaa tutkia niitä mekanismeja, jolla ehdokas voi saada ääniä ja hyödyntää niitä tulevissa kampanjoissa sekä itse että tarjoten tukea kaikille Liike Nytin ehdokkaille. Tämä oli vasta alku niin minulle kuin Liike Nytille. Nyt haluan alkaa valmistautumaan kunnallisvaaleihin ja nostamaan Liike Nytin ajatusmaailmaa Nokialla. Meille on selkeästi tilaus ja tulemme muuttamaan sen, miten suomessa päätöksiä tehdään.