Elämää ketjukauppiaana osa 5 alku

16.3.2011 oli elämäni siihen astisen työurani mielenkiintoisin päivä, joka venyi aina seuraavan päivän iltaan asti. Jännitys ja innostus tuntui koko miehessä varpaan kärjistä korkeimpaan hiuskiehkuraan. Oli vaihtoinventaarin aika. K-ryhmässä ruokapuolella alkava kauppias sitoutuu ostamaan varaston luopuvalta kauppiaalta sisäänosto hintaan, jotta kauppaa voitaisiin jatkaa jo seuraavana aamuna keskeytyksettä. Tietysti jos on epäkuranttia tavaraa niitä ei tarvitse ostaa. Vaihtoinventaari meni erittäin hyvin ja leppoisasti. Suuri osa tuotteista oli jo laskettu aikaisemmin ja varaston arvot kirjattu koneelle. Nyt laskettiin tuoteryhmiä, jotka on pakko jättää viimeiseen hetkeen. Hedelmät ja vihannekset, leivät, pantit, juomat ja mm. rahat.  Luopuva Kauppias Jarno Nieminen oli hyvin rento ja teki minunkin oloni aloittavana kauppiaana luottavaiseksi. Pitkälle yöhön kuitenkin laskenta meni, mutta vihdoin se valmiiksi saatiin. Viime töinä Jarno luovutti kaupan avaimet ja paikka oli vihdoin minun.

17.3.2011 aamu 5:00 astuin ensimmäisen kerran omaan kauppaani ja heti sinne alkoi tulemaan kuormaa ja ei siinä auttanut kuin alkaa latomaan tavaraa hyllyyn. Päivä meni hyvin pitkälle vaihtoon liittyvissä järjestelyissä ja siinä, että yritti isoja kuormia laittaa hyllyyn. Yleensä aina vaihdoissa varastoa ajetaan hieman alas, muttei kuitenkaan tyhjäksi. Monesti päivän aikana kuitenkin jäin vain ihmettelemään ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa. Koko ensimmäisen päivän oli jotenkin epäuskoinen ja samalla mielettömän ylpeä olo. Samoja tunteita oli tuntenut jo silloin, kun keittiökauppaa avattiin, mutta nyt oli paljon varmempi ote siitä, että miten homma hoidetaan ja mittakaava oli isompi. Olinhan melkein 2 vuotta harjoitellut tätä hetkeä varten. Muistan illalla juuri ennen sulkemista vain katselleeni ulos ikkunan läpi ja ihmetelleeni, että tässä sitä nyt sitten ollaan. Suljin kaupan ja olo oli äärimmäisen väsynyt mutta tyytyväinen, ensimmäisestä päivästä oli selvitty hengissä.

Kevät lähti käyntiin normaalilla kaupan arjella. Toki siinä oli paljon remontin suunnittelua ja totuttautumista kauppiaan arkeen. Taloudellisesti meni ihan hyvin, koska olimme vielä K-extra joka tarkoitti pienempiä maksuja Keskolle ja vapaampaa hinnoittelua. Myynti oli pienellä miinuksella mikä jatkoi samaa linjaa, mikä oli myös edellisillä kauppiailla. Tein pientä laajennusta valikoimiin ja tietysti melkein koko henkilökunta oli uutta, joten heidät piti opastaa talon tavoille. Pyrin pitämään yhden vapaapäivän viikossa, mutta ne kuusi työpäivää venyivät kyllä pitkiksi.

Halusin heti alkajaisiksi järjestää henkilökunnalle virkistäytymispäivän, joka järjestettiin meidän keittiöliikkeessämme. Siellä kävimme yhdessä henkilökunnan kanssa läpi tulevaa remonttia, ja mitä minä haluan kaupalta ja mihin suuntaan haluan sen kehittyvän. Halusin meidän kaupastamme parhaan Hervantalaisen lähikaupan. Kaupan, jonne kaikilla lähialueen asiakkailla olisi helppo tulla ja he voisivat kaikki päivittäiset ostoksensa siellä tehdä. Isompiin juhliin ymmärrettävästi isommat ja valikoimiltaan laajemmat kaupat olivat luonnollinen vaihtoehto.

Se mitä olisi heti alkuun pitänyt tehdä olisi ollut selkeämpi työnjako ja turhien hommien karsiminen. Valikoima olisi pitänyt heti ottaa haltuun ja tylysti heittää kaikki se tavara, joka ei kaupaksi mene pois. Valikoiman pitää olla oikeinlainen ja asiakkaiden tarpeeseen. Kun tehdään aktiivista valikoiman hallintaa, saadaan työmäärää vähennettyä ja sitä kautta kaupan tulos paranee. Meidän pienessä 200 neliö kaupassa oli kuitenkin kaksinkertainen määrä tuotteita kuin esimerkiksi keskikokoisessa Lidlissä.

Alussa työnjako oli vaikeaa koska suurin osa henkilökunnasta oli uutta ja tein kohtuuttoman paljon itse. Hervannassa tämä asia korjaantui jonkin verran ajan mittaan. Itse tekemisen määrä ja se että kielsi itseltään avun pyytämisen, oli varmasti koko kauppias urani suurin virhe. Kun tekee valtavasti työtä niin sanotusti kaupan lattialla jää toiminnan kehittäminen, prosessien suunnittelu, valikoiman hallinta, henkilöstön johtaminen ja myynti ja markkinointi jää vähemmälle. Tämä on varmasti monen aloittavan yrittäjän ongelma, ja monet eivät pääse siitä ollenkaan eroon.

Alkuun liittyi myös paljon hyviä kokemuksia, tutustumista asiakkaisiin, onnistuneita kampanjoita, mutta myös niitä varkaita. Kaikki lähialueen hörhöt tuntuivat ajattelevan, että uusi kauppias on helppo uhri. No olivat väärässä. Yhtenä mielenkiintoisena varkaana voisin mainita juoksevan filosofin. Kaveri oli vuorannut laukkunsa foliolla, ettei hälyttimet hälyttäisi (meillä ei ollut hälyttimiä). Sitten hän juosten pinkaisi pakoon ja kauppias seurasi perässä. Varas hävisi juoksukisan, jonka jälkeen alkoi toisenlainen kilpailu. Varkaan laukusta löytyi varastettujen tavaroiden lisäksi kuuluisien filosofien teoksia ja varas alkoi kyseenalaistamaan yrittäjän oikeutta laittaa tuotteille katetta koska se on koronkiskontaa ja tuotto on työntekijöiden selkänahasta revitty. Pienyrittäjä filosofikauppias voitti tämänkin kilpailun.

Tein virheitä monissa asioissa ja myönnän ne selkeästi. Usein sanotaan, että yrittäjällä pitää olla taustat kunnossa, kun lähtee siihen paneutumaan. En missään vaiheessa kokenut, että K-kauppiuudellani olisi ollut perheen tuki. Sitä pidettiin lähinnä minun omana projektinani. Veljeltäni, joka on toiminut Intersport kauppiaana monia vuosia tukea tuli kyllä samoin kuin koulutus aikaisilta kollegoilta, toki heidän kiireinen aikataulunsa ei kaikkea mahdollistanut. Se mikä minua edelleen ihmetyttää kuinka Kesko jätti kauppiaan aivan yksin. Kun lähtee ketjuyrittäjäksi olettaa, että tietyt tausta asiat olisivat automaattisia ja kunnossa. Jos kauppapaikan vaihtoprosessi oli takkuinen oli myös monet käytännön asiat, jotka olisi luullut ketjun hoitavan. Siitä ilosta kuitenkin maksettiin satoja tuhansia vuodessa. Ainoat viestit mitkä sieltä suunnalta tuli oli lähinnä moitteita, kun RAY:n pelikoneiden tilitykset olivat tulleet vähän myöhässä.

Alku oli kaikkiaan kuitenkin antoisaa aikaa, johon kuului paljon työntekoa, mutta myös remontin suunnittelua. Seuraava iso vaihe urallani olikin koko kaupan uudistaminen ja muuttuminen K-extrasta K-marketiksi. Seuraavassa osassa remonttitarinoita.